Joutilaisuuden ylistystä savolaesittain

AHKERUUS/ KIIRE vs. LAISKUUS/ VERKKAISUUS

Nii kauvaha se hullu kylöpöö ku selekääse suap. (aina aloittaa mutta ei saa valmista)

Suomi ei elätä vutjakkeita. (Siilinjärvi)

Jottae pittää hommata että pysysj nenä noamassa. (Tervo)

Tietköö, että nyt on joka ukon heiluttava kun tuskassa. Huomenna on pyhhee levätä. (Tervo)

Tekijällä tulloo jottae, tekemättömällä ei mittään. (Heinävesi)

Kun työsä tekköö aekanaan, niin suap olla huoleti, sano Niuvanniemen akka, kun yöllä huonettaan lämmitti. (Karttula)

Makkoovat ruokalevo enne syöntijä niinkun Harvalin lehmät. (karjalla oli niukka ruoka.) (Lapinlahti)

Kun levähtämättä syötyään liikkeelle lähtöö, niin ruoka luuloo olevasa koeran mahassa eikä vaekuta. (Rautavaara)

Minnoun iltaunine ja oamujsellen nousisj ollenkaa. (Tervo)

Selällää ku allakan tekijä. (allakan tekijän kerrotaan makaavan selällään tutkien tähtitaivasta.) (Mikkeli)

• Poeka, nyt on uamu, nouse ylös!

• Oha niitä Luojala uamuja.

• Nouse ylös, kukko laulaa!

• Oha niitä kukola virsiä.

• Nouse ylös, huttu on valamis!

• Ae, missä isän iso lusikka, sano laiska poeka, ku sängystä hyppäsj. (Sääminki)

Ku on oekein hyvästi yösä muanna, niin sen päälle on hyvä päevä sitten levätä. (Vehmersalmi)

Joka oekeen pyhhee pittää, sei tie lauvantaena mittää. (Virtasalmi)

Pyhän kuin oekein pittää, nii ei muanantaenakaa tarvihe tehhä mittää. (Vehmersalmi)

Muanantak männöö muatessa. Tiistak siinä sivussa, keskiviikko ei ou kennenkää työpäevä eikä torstaen työllä ou eletty ennenkää, perjantak on laavantaen uatto ja joka pittää pyhän, pittää laavantaennii. (Suonenjoki)

Hik piässä oun tehny työtä, mut sei oo tullu piästä ulos. (Sulkava)

Kyl oes kaonis ilema, mut ei oo terveyttä. Oes terveyttä, mut kuka tuommosee Jumalan ilemaa männöö? (laiskan ajatukset eri säissä) (Sulkava)

Työ ei lopu mualimasta eikä vaeva helevetistä. (Punkaharju)

Aenahan muu hullu hulluna männöö, voan työhullu se on kaekkiaan pahin. (Kiuruvesi)

Eihän se Topi ou hullu että jouluuamuna oravija haukkuu. (niin hullu, että tekee sellaista työtä, jota ei ole tarvis) (Riistavesi)

Laeskakshaa ne on muuttii laeskat minnuu sanoneet. (Savonlinna)

Se on toesinaan jouten ja toesinaan ei tie mittää. (Kuopio)

Hyi kun haesoo, kun on niin laeska. (Vieremä)

Makkoo nii että pylly sienijä kasvaa. (Pieksämäki)

Matti se makkoo mahallaa, tekköö syntijä tahallaa. (laiskasta miehestä) (Heinävesi)

Ei sattunna sillon kottiin kun kiirettä jaettii. (Joroinen)

Nii on ku kakskorvane kippa. (työaikana kädet lanteilla) (Sulkava)

Jökötti voan paekallaan kun pohja-ahven. (Tervo)

Ala jo männä tahi Luoja luuloo sinuva luontokappaleeks ja tökkee hännän persiisee. (Kerimäki)

Missä se koira vanahenoo jos ei mutkia juostessaa? (esim. emäntä vastaa näin, kun joku hyväntahtoinen surkeilee hänen työtaakkaansa) (Kiuruvesi)

Tuop tullessaa, viep männessää, ei jo kiirettä millokaa. (Hirvensalmi)

Kaekki on turhoo paetsi syöminen ja makkoomine. (Rautalampi)

Siinä pantiin pöytää, hyvvee, hyvän parasta ja kohta alakoj lusikat laoloo. (Tervo)

Jos se paljon syöppii, nii paljon se tekköökii. (työtä tai ulostusta) (Savonlinna)

On niin kiire ettei joova kissoo sanomaan muuks kun petoelläemeks. (Iisalmi)

On niin kiire, ettei jouvva kissookaa sanomaan muuks ku häntäelukaks. (Tervo)

Kiire on eikä oo minne ehättee. (Rautavaara)

On niin kiire, ettei jouvva joute ololtaa istumaa. (Joroinen)

Jopon sommoo, ku o alituista hommoo eekä yhtään lommoo. (Vieremä)

Totteleppas yhettätoesta käskyvä että ’elä hättäele’. (Vieremä)

Elä hättäele, antaa Hiltusen hättäellä. (Kaavi)

Ee hosuta, yks mies on kuollu ku on hosunna ja toenen suanu kaksoset. (Vieremä)

Hosumalla ei sua ku vaevasia lapsia. (Mikkeli)

Hätä ei o hyväks ku kirpu tapussa ja akkoje tappelussa. (Hirvensalmi)

Hättäeleminen ei ou hyväks muussa ku kirpu tapussa ja siinäe voa kii otossa. (Juva)

Ohan näetä päevijä ja allakasta suap lissee. (Savonranta)

Jollei oo aekoo, nii mää ja ota sitä Rimpise riihe takkoo. (Juva)

Kiire ei ou Jumalan luoma vua pahhoen immeiste. (Haukivuori)

Kerkijää kun Karttulan kirkkoo. (kerrotaan, että Karttulan kirkossa jumalanpalvelukset aloitettiin aikoinaan milloin sattui.) (Kiuruvesi)

Eläpäs souvva venettä lepikkoo. (älä pilaa asiaa hätäilemisellä) (Pieksämäki)

Istuu kun lakovaris. (tyytyväisenä kuin lakoutuneessa pellossa itsensä kylläiseksi syönyt varis) (Savonranta)

LUKUVINKKEJÄ KUNNON JOUTILAISUUTEEN MOTIVOITUMISEKSI

Leea Virtanen (toim.). Selevä pyy. Savon kansan sananparsia. (1990)

Timo Kopomaa. Leppoistamisen tekniikat.(2008)

Tom Hodgkinson & Dan Kieran. Joutilaita iloja. (2010)

Tom Hodgkinson. Joutilaisuuden ylistys. (2004)

Tom Hodgkinson & Matthew de Abaitua. Matkaopas joutilaisuuteen. (1999)

Seneca. Elämän lyhyydestä. (2018)

Carl Honoré. SLOW. Elä hitaammin! Manifesti verkkaisen elämän puolesta. (2012)

Satu Kaski & Vesa Nevalainen. Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? Laiskottelun jalo taito. (2020)